Jos mietitään mikä on mahdollisesti Algarven kuuluisin lintuparatiisi, niin Ria Formosan luonnonsuojelualue on todennäköinen voittaja.

If we were to consider what is possibly the most famous bird paradise in the Algarve, the Ria Formosa natural reserve area is a likely winner.

Itse olen havainnut hyväksi paikaksi aloittaa seikkailu siten, että ajan Quinta do Lagon alueen läpi San Lorenzon golf kentän eteläpuolelle Avenida Andre Jordania pitkin ja siellä päässä on iso parkkipaikka (kuvassa sininen ympyrä 1) juuri ennen Praia da Quinta do Lagon rantaa. Ria Formosan kansallispuisto jatkuu Vila Real de Santo Antónioon asti.

I have found a good place to start my adventure is to drive through the Quinta do Lago area to the south of the San Lorenzo golf course along Avenida Andre Jordan and there is a large parking lot at the end (blue circle 1 in the picture) just before Praia da Quinta do Lago beach. The Ria Formosa National Park continues all the way to Vila Real de Santo António.

Jos haluat nähdä aktiivisia lintuja, niin sinun kannattaa saapua paikalle heti auringonnousun jälkeen, kun linnut lähtevät hakemaan ruokaa.

If you want to see active birds, you should arrive right after sunrise, when the birds are leaving to forage.

Tältä parkkipaikalta (paikka 1) olen sitten yleensä lähtenyt siltaa pitkin (paikka 2) kohti alueen keskellä olevaa lintupiiloa.

From this parking lot (location 1), I usually walk along the bridge (location 2) towards the bird hide in the middle of the area.

Kävelysilta on niin leveä, että sillä on nykyisin myös paljon pyöräilijöitä ja molemmat mahtuvat kulkemaan. Yllä olevassa kuvassa on nousuvesi. Sillan toisella puolella on San Lorenzon golf-kenttä, mutta onneksi sillan reunassa on turvaverkko estämässä harhailevia golf-palloja tulemasta sillalle.

The pedestrian bridge is so wide that it now also has a lot of cyclists and can accommodate both. The picture above shows high tide. On the other side of the bridge is the San Lorenzo golf course, but luckily there is a safety net at the edge of the bridge to prevent stray golf balls from coming onto the bridge.

Sillalta on erinomainen näkymä rantaan ja helppo valokuvata lintuja ruokailemassa.

The bridge offers an excellent view of the shore and is easy to photograph birds feeding.

Tältä alue näyttää laskuveden aikaan ja juuri silloin linnut, jotka syövät rapuja, äyriäisiä, pieniä kaloja, sammakoita, yms, ovat näkyvissä.

This is what the area looks like at low tide, and that’s when birds that eat crabs, shellfish, small fish, frogs, etc. are visible.

Kuten kuvasta näkyy, niin eivät vain linnut etsi äyriäisiä vaan myös monet ihmiset hakevat täältä paikallisiin ravintoloihin tarjottavaa. Tällä kertaa kerääjiä oli noin kymmenkunta.

As you can see in the picture, not only birds are looking for shellfish, but also many people are looking for it to serve to local restaurants. This time there were about a dozen collectors.

Eli kannattaa siis ennen tänne tulemista selvittää mikä on vuoroveden tilanne.

So it’s worth checking the tide situation before coming here.

Kävelysillan tolpan päällä voit nähdä myös harvinaisen kameleontin 🙂

You can also see a rare chameleon on top of the footbridge post 🙂

Kun saavuin tällä kertaa rannan lintupiilolle, kävin sisällä, mutta nyt juuri ei tämän piilon edessä näkyvissä lintuja ollut.

When I arrived at the bird hide on the beach this time, I went inside, but just now there were no birds visible in front of this hide.

Tämä piilo on noin puolessa välissä matkaa ja tästä käännyin sisämaahan päin kohti lammen rannassa olevaa lintupiiloa (paikka 3).

This hide is about halfway along the way and from here I turned inland towards the bird hide on the shore of the pond (location 3).

Alue on muuten rauhoitettu ja rauhallinen, mutta koska vieressä on Faron lentokenttä, niin ruuhka-aikoina vain muutamien minuuttien välein päältä kulkee melusaastetta eli lentokoneita lentämässä matalalla ollessaan laskeutumassa kentälle.

The area is otherwise peaceful and quiet, but because Faro Airport is next door, during rush hour there is noise pollution from planes flying low and landing at the airport every few minutes.

Näiden kahden lintupiilon välillä maasto ja linnusto muuttuvat. Kävely tapahtuu polulla ja oikealla puolella on pientä metsikköä sekä pensaita ja siten täällä kuulet ja joskus näet erilaisia pikkulintuja. Äänestä tunnistin heinäkertun, tiklin ja keltahempon.

The terrain and birdlife change between these two bird hides. The walk is on a path and on the right side there is a small forest and bushes, so you can hear and sometimes see various small birds here. I identified a Zitting cisticola, an European goldfinch and a Serin by sound.

Vasemmalla puolella polkua alkaa sitten näkyä jo ruovikkoa ja vettä sekä lintujen äänimaailma moninkertaistuu ja monipuolistuu. Ruovikossa linnuista viihtyvät erityisesti tiltaltit, pajulinnut, kerttuset (esim. rytikerttunen, silkkikerttunen) ja tällä lammella myös mustapääkutojat (tämä laji on Portugalissa todennäköisesti päässyt karkuun jostakin ja sitten ajan kanssa luonut muutaman pienen populaation Algarven rannikolle).

On the left side of the path, reeds and water begin to appear, and the bird sounds multiply and diversify. Among the birds that particularly enjoy the reeds are the Common chiffchaffs, Warblers (e.g. the Common reed warbler, the Cetti’s warbler) and, on this pond, also the Black-headed Weaver (this species has probably escaped from somewhere in Portugal and then over time created a few small populations on the Algarve coast).

Sitten saavutankin jo ”avoveden” eli lampi avautuu ruovikon keskeltä.

Then I reach ”open water”, meaning the pond opens up in the middle of the reeds.

Kuvan otin lintutornista ( 2 kerrosta), josta avautuu hieno avara näkymä lammen tähän päätyyn. Tällä kertaa eniten paikalla oli punasotkia, joita laskin 49.

I took the photo from the birdwatching tower (2 floors), which offers a great, wide view of this end of the pond. This time, the most numerous species were the common pochards, which I counted 49.

Hämmästyksekseni vedessä uiskenteli myös kaksi silkkiuikkua, joita en muista aiemmin Algarvessa nähneeni. Pääsääntöisesti silkkiuikut talvehtivat Espanjan sisäosissa ja Ranskassa, Englannin itärannikolla, Hollannissa ja Belgiassa.

To my surprise, there were also two Great crested grebes swimming in the water, which I don’t remember seeing in the Algarve before. Great crested grebes usually winter in the interior of Spain and France, the east coast of England, the Netherlands and Belgium.

Paikalla uiskenteli myös muutama sinisorsa, punapäänarsku, liejukana ja pikku-uikku.

A few Mallards, Red-crested pochards, a Common moorhen and a Little grebe were also swimming there.

Tältä lintupiilolta lähdin sitten kohti tämän kertaisen reissuni viimeistä kohdetta eli roomalaisia raunioita (paikka 4).

From this bird hideout, I then headed towards the last destination of my trip, the Roman ruins (location 4).

Miksikö haluan kävellä tuonne? Siksi, että polku jatkuu nyt taas täysin erilaisessa ympäristössä, ympärillä on eukalyptus-puita, pensaita ja matalaa männikköä. Tämä myös tarkoittaa, että täällä on mahdollisuus nähdä vielä erilaisia lintuja.

Why do I want to walk there? Because the path now continues in a completely different environment, surrounded by eucalyptus trees, bushes and low pine forests. This also means that there is a chance to see even more different birds here.

Esimerkiksi ruoste- ja haarapääskyt poikkeavat polulla hakemassa mutaa pesänrakennukseen, sepelkyyhky huhuilee jossain puiden siimeksessä, siniharakat ja harakat etsivät syötävää golf-kentän laidalta. Myös tutut mustarastas ja varpuset lauleskelevat pensaikon kätköissä.

For example, Red-rumped swallows and Barn swallows wander along the path to collect mud for nest building, a Common wood pigeon chirps somewhere in the trees, Iberian magpies and Eurasian magpies look for food on the edge of the golf course. Even the familiar Common blackbirds and House sparrows sing from hiding places in the bushes.

Matkani päätepiste ovat siis rooman ajalta säilyneet suola-altaat, joissa säilytettiin ruokaa eli suolattuja kaloja.

The final point of my journey is the salt ponds preserved from Roman times, where food, namely salted fish, was stored.

Yläkuvassa takana näkyvä isompi puu on johanneksenleipäpuu ja sen juurella on hyvä pitää yksi retken tärkeimmistä hetkistä eli evästauko :-). Tämä puu on erittäin vanha, mahdollisesti jopa sieltä roomalaisten ajoilta asti.

The larger tree in the background in the top photo is a carob tree and under it is a good place to have one of the most important moments of the trip, a snack break :-). This tree is very old, possibly even dating back to Roman times.

Sitten palaan takaisin samaa reittiä ja kävelysillalta havaitsen vielä muutamia haikaroita sekä ohilentävät merimetsot.

Then I return along the same route and from the footbridge I spot a few more herons and Great cormorants flying past.

Myös muutama kalliokyyhky lentelee lähistöllä.

There are also a few Rock doves flying nearby.

Ja pikkukuovi näyttää kohta lähtevän lentoon.,

And the Eurasian Whimbrel looks like it’s about to take flight.

Kävelymatkan pituus oli 1,7 kilometriä ja aikaa tähän kului 3 tuntia ja 40 minuuttia, kameran (noin 400 valokuvaa) kanssa kävely on siis huomattavasti hitaampaa kuin normaali kävelynopeus.

The walking distance was 1.7 kilometers and took 3 hours and 40 minutes, so walking with a camera (about 400 pictures) is significantly slower than normal walking speed.

Paikan erikoisuus on nimenomaan se, että täällä on mahdollisuus havaita hyvin erilaisia lintuja melko pienellä alueella ja todennäköisyys siihen, että näkee lintuja on erittäin suuri. Täällä käynti ei koskaan ole pettymys.

The special thing about this place is that it offers the opportunity to observe a wide variety of birds in a relatively small area and the probability of seeing birds is very high. A visit here is never a disappointment.

Pääset parkkipaikalta helposti myös toiseen suuntaan eli länteen, jossa on toinen reitti. Myös Faron suuntaan on valittavissa useita reittejä.

You can also easily get from the parking lot in the other direction, to the west, where there is another route. There are also several routes to choose from in the direction of Faro.

Tällä retkellä havaitut linnut (34 lajia): 49 punasotka, 7 haarapääsky, 6 kalliokyyhky, 5 merimetso, 5 mustapääkutoja, 5 pikkukuovi, 5 ruostepääsky, 3 etelänharmaalokki, 3 kapustahaikara, 3 keltahemppo, 3 samettipääkerttu, 3 silkkihaikara, 2 harmaasorsa, 2 karikukko, 2 mustarastas, 2 punapäänarsku, 2 silkkikerttunen, 2 silkkiuikku, 2 siniharakka, 2 tundrakurmitsa, 2 tylli, harakka, harmaahaikara, heinäkerttu, kattohaikara, liejukana, pikku-uikku, rytikerttunen, sepelkyyhky, tikli, valkoviklo, varpunen, västäräkki.

Birds observed on this trip (34 species): 49 Common pochard, 7 Barn swallow, 6 Rock dove, 5 Great cormorant, 5 Black-headed weaver, 5 Eurasian whimbrel, 5 Red-rumped swallow, 3 Yellow-legged gull, 3 Spoonbill, 3 Serin, 3 Sardinian warbler, 3 Little egret, 2 Gadwall, 2 Ruddy turnstone, 2 Common blackbird, 2 Red-crested pochard, 2 Cetti’s warbler, 2 Great crested grebe, 2 Iberian magpie, 2 Black bellied plover, 2 Common ringed plover, Eurasian magpie, Grey heron, Zitting cisticola, White stork, Eurasian moorhen, Little grebe, Eurasian reed warbler, European goldfinch, Common greenshank, House sparrow, White wagtail.